Tyhjyydestä ilmestyy hahmo
Ei pedon, ei thinisen
Muodoton, nimeton
Mutta tarkoitettu

Ruton enkeli
Kaunis kuin lusifer, säihkyvä kuin itse pahuus
Ruton enkeli
Ja hän on lähellä

Oikeassa kädessään punainen keihäs
Vasen kotienne yllä
Oikeassa silmässään tuho
Vasemassa uudelleen syntymä

Ruton enkeli
Hän on kääntänyt kasvonsa kohti luomakuntaa
Ruton enkeli
Liian kauan alusta, vain hetki kaiken lopusta

Ehkä juuri tällä hetkellä keihäs kajahtaa ovenlautaan
Ehkä juuri tällä hetkellä rutto astuu kotiinne
Seillä set istuu ja odottaa
Kärsivällisenä, valppaana ja varmana

Ja teidät isketään tuskien veriselle tantereelle
Akanain joukkoon